Hoitohenkilöstöä edustava Tehy varoittaa, että hyvinvointialueiden pitkittyvä rahoitusvaje ei ole enää vain talouskysymys, vaan se heijastuu suoraan Suomen kokonaisturvallisuuteen. Liiton mukaan alijäämien paikkaaminen nopeilla säästöillä näkyy jo palveluiden saatavuudessa, henkilöstön kuormituksessa ja järjestelmän kyvyssä vastata häiriötilanteisiin.

Tehyn viesti osuu ajankohtaan, jossa julkinen talous on kiristyspaineessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. Samalla huoli henkilöstöpulasta ja kustannusten noususta elää arjessa: rekrytointirajoitukset, sijaisten vähentyminen ja jatkuvat sopeuttamistoimet voivat liiton mukaan rapauttaa palveluketjuja tavalla, joka vaikuttaa myös varautumiseen.

Rahoitusvaje kytkeytyy varautumiseen ja huoltovarmuuteen

Tehy katsoo, että terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimintakyky on osa yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Kun peruspalvelut ylikuormittuvat, ongelmat kasaantuvat päivystyksiin, ja samanaikaisesti henkilöstön jaksaminen heikkenee. Liiton mukaan tämä vähentää joustoa tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa kapasiteetin nostoa, kuten laajoissa onnettomuuksissa, epidemioissa tai muissa häiriöissä.

Taustalla on myös valtionhallinnon ja asiantuntijatoimijoiden arvioita siitä, että hyvinvointialueiden toiminnan ja rahoituksen välinen kuilu on ollut todellinen riski. Sosiaali- ja terveysministeriön seuranta ja arviot hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyydestä ovat keskeinen osa kokonaiskuvaa, jota voi tarkastella esimerkiksi STM:n sote-uudistusta käsittelevien sivujen kautta.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on korostanut, että panostukset soteen ovat myös turvallisuuspoliittisia valintoja.

Soteen käytetty raha on turvallisuusinvestointi.

Henkilöstön kuormitus ja palvelujen saatavuus kiristävät arkea

Tehy viittaa siihen, että työpaikoilla kiire, henkilöstön riittämättömyys ja hallinnollinen kuormitus ovat jo nyt keskeisiä jaksamisen haasteita. Kun samaan aikaan hyvinvointialueet hakevat säästöjä, riskinä on noidankehä: työolot heikkenevät, vaihtuvuus kasvaa ja palvelujen järjestäminen vaikeutuu entisestään.

THL:n arvioissa on korostunut, että palvelujärjestelmää täytyy kehittää pitkäjänteisesti ja että uudistusten vaikutukset näkyvät vaihtelevasti alueittain. Hyvinvointialueiden tilannetta ja palvelujärjestelmän seurantaa avaa myös THL:n sote-uudistus -kokonaisuus, jossa tarkastellaan palveluiden järjestämistä ja vaikuttavuutta.

Terveys Suomessa: luottamus on vahva, mutta paineet kasvavat

Suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertailtuna vahva monella mittarilla, ja luottamus julkisiin palveluihin on edelleen merkittävä voimavara. Silti ikääntyminen, työvoimapula ja kustannusten nousu pakottavat etsimään ratkaisuja, joilla peruspalvelut saadaan toimimaan tasalaatuisesti kaikkialla maassa. Keskustelu koskee yhä enemmän myös ennaltaehkäisyä, mielenterveyttä ja sujuvia hoitopolkuja, jotka vähentävät painetta raskaammilta palveluilta.

Kun etsit ajankohtaista ja arkeen kytkeytyvää tietoa hyvinvoinnista, terveydestä ja suomalaisesta palvelujärjestelmästä, myös uutiset voi toimia yhtenä kanavana seurata teemoja, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten arkeen eri puolilla Suomea. Tehyn mukaan juuri arjen toimivuus ratkaisee, kuinka hyvin järjestelmä kestää myös poikkeusolojen paineen.

Tehy vaatii, että rahoitusmallia ja sopeutusaikatauluja tarkastellaan uudelleen niin, että hyvinvointialueilla olisi realistiset edellytykset turvata palvelut ja kehittää toimintaa. Liiton mukaan kyse ei ole vain euroista, vaan siitä, kuinka kestävästi Suomi pystyy pitämään yllä sekä kansalaisten terveyttä että yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.