Epilepsia: Lääkkeiden Annostus, Käyttötarkoitus Ja Haittavaikutukset

Epilepsia ja sen lääkehoito

Epilepsia on neurologinen sairaus, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin ympäri maailman. Suomessa epilepsiaa sairastaa arviolta 50 000–70 000 henkilöä. Tämä tarkoittaa, että noin 0,7–1,0 % väestöstä on epileptisiä potilaita. Lääkehoito on yksi keskeisistä hoitomenetelmistä epilepsian hallinnassa.

Farmakologinen vaikutus

Epilepsialääkkeet vaikuttavat keskushermostoon estämällä tai hillitsemällä epileptisten kohtauksien syntyä. Ne toimivat pääasiassa muuttamalla aivojen neurotransmitterien tasapainoa. Esimerkiksi karbamatsepiini estää natriumkanavia, mikä estää liiallista neuronitoimintaa. Levetirasetaami puolestaan vaikuttaa synapsin toimintaa säätelemällä vesikulaarista proteiinia.

Farmakokinetiikka

Epilepsialääkkeiden imeytyminen ja aineenvaihdunta vaihtelevat lääkkeen mukaan. Esimerkiksi natriumbromidin imeytyminen tapahtuu nopeasti, ja se saavuttaa maksimipitoisuutensa veressä noin 0,5-2 tunnin kuluessa. Valproiinihappo taas voi sitoutua voimakkaasti proteiineihin, mikä vaikuttaa sen jakautumiseen elimistössä.

Sivuvaikutukset

Kuten kaikilla lääkkeillä, myös epilepsialääkkeillä on potentiaalisia sivuvaikutuksia. Yleisimmät sivuvaikutukset ovat päänsärky, pahoinvointi, väsymys ja huimaus. Jotkut potilaat voivat myös kokea ihoreaktioita tai häiriöitä maksan toiminnassa. Tärkeää on, että hoitava lääkäri seuraa potilaan tilaa säännöllisesti lääkehoidon aikana.

Vasta-aiheet

Epilepsialääkkeiden käyttöön liittyy myös vasta-aiheita. Esimerkiksi potilailla, joilla on maksasairauksia, ei suositella käyttämään tiettyjä lääkkeitä, kuten valproiinihappoa, koska se voi rasittaa maksaa entisestään. Raskaus on myös tärkeä ottamiskohde, sillä monet epilepsialääkkeet voivat vaikuttaa sikiöön.

Epilepsia Suomessa

Suomessa on useita voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, jotka tukevat epilepsiapotilaita ja heidän perheitään. Tavanomaiset kaupalliset nimet epilepsialääkkeille Suomessa sisältävät esimerkiksi Ceretil (karbamatsepiini), Keppra (levetirasetaami) ja Epilim (valproiinihappo). Nämä lääkkeet ovat saatavilla apteekeista ja niitä käytetään laajalti eri tyyppisten epilepsiapotilaiden hoidossa.

Yhtenäiset kauppanimet Euroopassa

Euroopassa on useita samoja trade name -lääkkeitä kuin Suomessa, mutta eri maissa voi olla myös paikallisia eroja ja vaihtoehtoja. Esimerkiksi UK:ssa Levetirasetaamista käytetään nimellä Keppra, kun taas Saksassa se voi olla saatavilla nimellä Eptaco.

Yhteenvetona voidaan todeta, että epilepsia on monimutkainen sairaus, mutta säännöllinen lääkehoito ja oikea diagnoosi voivat merkittävästi parantaa potilaiden elämänlaatua. Tärkeintä on, että potilaat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä lääkärinsä kanssa lääkityksen seuraamisessa ja säätämisessä.